Säännöt
1 § Nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Suomen Kipu ry, kotipaikka Helsinki. Yhdistys toimii valtakunnallisesti.
2 § Tarkoitus
Yhdistyksen tarkoituksena on toimia kipupotilaiden tukena ja yhteistyöelimenä, sekä valvoa heidän yhteiskunnallisia etujaan ja oikeuksiaan. Yhdistys:
- edistää ja kehittää kipupotilaiden sosiaaliturvaa, hoitoa, kuntoutusta ja muita palveluja
- kehittää kivunhoidon vertaistoimintaa
- toimii kipupotilaiden edunvalvojana
- tukee kivuntutkimus - ja kuntoutustoimintaa
- tiedottaa kipuun ja kivunhoitoon liittyvistä asioista
- edistää kipupotilaiden itsenäisen toiminnan sekä työnteon ja osallistumisen edellytyksiä
3 § Toimintamuodot
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:
- järjestää tiedotus- ja koulutustilaisuuksia sekä välittää kipupotilaita koskevaa kirjallisuutta ja muuta aineistoa
- järjestää kuntoutus-, hoito- ja virkistyspalveluja kipupotilaille
- järjestää liikunta- ja urheilutoimintaa
- kehittää yhteistyötä viranomaisiin, yhteisöihin ja säätiöihin
- perustaa eri paikkakunnille rekisteröimättömiä alajaostoja, jotka vastaavat yhdistyksen tiedottamisesta, sekä toiminnasta omalla alueellaan
4 § Taloudellinen toiminta
Yhdistys voi toimintansa rahoittamiseksi jäsentensä maksamien jäsenmaksujen lisäksi vastaanottaa avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja. Asianomaisen luvan saatuaan yhdistys voi järjestää arpajaisia ja rahankeräyksiä. Yhdistys voi harjoittaa toimintaansa liittyvää kustannustoimintaa sekä järjestää koulutusta ja kursseja, kuntoutus- hoito- ja virkistyspalveluja varainhankintaa ja harjoittaa muuta yhdistyslain 5 § mukaista taloudellista toimintaa.
5 § Jäsenet
Yhdistyksen jäsenet ovat:
varsinaisia jäseniä
perhejäseniä I ja II
kunniajäseniä
kannatusjäseniä
Varsinaiset, perhe- ja kunniajäsenet ovat luonnollisia henkilöitä. Kannatusjäsenenä voi olla luonnollinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö.
Varsinainen jäsen
Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja haluaa edistää sen toteutumista.
Perhejäsen I
Perhejäseneksi voi liittyä jokainen varsinaisen jäsenen kanssa samassa taloudessa asuva henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja joka haluaa edistää sen toteutumista.
Perhejäsen II
Perhejäsen II:ksi voi liittyä jokainen, varsinaisen jäsenen ja perhejäsen I:sen kanssa samassa taloudessa asuva henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja joka haluaa edistää yhdistyksen toteutumista.
Kunniajäsen
Kunniajäseneksi voi yhdistyksen tai hallituksen kokous kutsua henkilön, joka on erikoisesti ansioitunut yhdistyksen tarkoitusperien toteuttamisessa. Kunniajäsenellä on kaikki jäsenen oikeudet, mutta hän on vapaa jäsenmaksun suorittamisesta.
Kannatusjäsen
Kannattajajäseneksi voi liittyä oikeuskelpoinen yhteisö sekä yksityinen henkilö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa.
Liittymällä yhdistykseen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö sitoutuu noudattamaan Suomen Kipu ry:n sääntöjä ja suorittamaan vuosittain vuosikokouksen määräämän jäsenmaksun. Hallitus päättää jäsenten hyväksymismenettelyistä.
15 vuotta täyttäneellä varsinaisella jäsenellä, perhejäsenillä ja kunniajäsenellä on äänioikeus ja vaalikelpoisuus yhdistyksen kokouksessa, mikäli hänellä ei ole maksamattomia tai erääntyneitä jäsenmaksuja yhdistykselle. Kannatusjäsenellä ei ole yhdistyksen kokouksessa äänioikeutta eikä vaalikelpoisuutta.
Varsinainen ja kunniajäsen ovat oikeutettuja kaikkiin yhdistyksen jäsenetuihin. Kannatusjäsen on oikeutettu saamaan yhdistyksen jäsenlehden. Perhejäsen I ja II ovat oikeutettu kaikkiin jäsenetuisuuksiin, lukuun ottamatta yhdistyksen julkaisua.
6 § Jäsenmaksut
Yhdistyksen vuosikokous määrää jäsenmaksujen suuruuden, jotka varsinaisen, perhe-jäsen I ja II, sekä kannattajajäsenten on maksettava. Yhteisö ja yksityisen kannattaja jäsenen jäsenmaksu voi olla erisuuruinen. Kunniajäsen on vapaa jäsenmaksuista.
7 § Jäsenen eroaminen ja erottaminen
Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä yhdistyslaissa määrätyllä tavalla. Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyslain 14 §:n mukaisilla perusteilla. Erotettu jäsen voi vedota hallituksen päätöksestä yhdistyksen seuraavaan kokoukseen tekemällä hallitukselle kirjallisen vetoomuksen kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa tiedoksisaamisesta. Hallitus voi katsoa jäsenen eronneeksi yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta kahden peräkkäisen kalenterivuoden ajalta.
8 § Toimielimet
Yhdistyksen päätösvaltaa käyttää yhdistyksen kokous. Yhdistyksen asioita hoitaa ja sen lakimääräisenä edustajana toimii hallitus.
9 § Yhdistyksen kokoukset
Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä helmi-, maalis- tai huhtikuussa.
Ylimääräinen kokous pidetään jos yhdistyksen kokous niin päättää, tai mikäli hallitus katsoo sellaisen tarpeelliseksi, tahi jos vähintään yksi kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten kirjallisesti hallitukselta vaatii. Kokous on pidettävä kahdenkymmenenyhden (21) vuorokauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä lukien.
Kokouskutsu on julkaistava yhdistyksen vuosikokouksen määräämässä lehdessä tai yhdistyksen verkkosivuilla vähintään seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta, tai postitettava kullekin jäsenelle samassa ajassa. Kokouskutsussa on mainittava käsiteltävät asiat.
Hallituksen päätöksellä yhdistyksen kokouksen osallistumisen edellytyksenä voi olla sitova ennakkoilmoittautuminen. Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta. Yhdistyksen kokous voidaan hallituksen päätöksellä järjestää myös ilman paikkaa eli kokonaan etäyhteyksin.
Yhdistyksen kokouksessa on kullakin yli 15 vuotta täyttäneellä varsinaisella, perhejäsen I tai II sekä kunniajäsenellä yksi (1) ääni. Äänestys yhdistyksen kokouksessa on avoin, ellei vaalissa vaadita suljettua äänestystä, tai ellei muissa asioissa vähintään yksi viidesosa (1/5) läsnä olevista äänivaltaisista jäsenistä vaadi suljettua äänestystä. Yhdistyksen kokouksessa tulee asiakysymyksissä päätökseksi se mielipide, joka on saanut taakseen yli puolet annetuista äänistä. Vaaleissa tulevat valituiksi enimmät äänet saaneet; milloin valittavana on vain yksi henkilö, valintaan tarvitaan kuitenkin yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee asiakysymyksissä puheenjohtajan ääni, henkilövaaleissa ratkaistaan asia arvalla.
Aloitteita yhdistyksen kokoukselle ovat oikeutettuja tekemään jäsenmaksun suorittaneet yhdistyksen jäsenet ja perhejäsenet, sekä kunniajäsenet. Vuosikokouksessa käsiteltäväksi haluttava aloite on jätettävä hallitukselle tammikuun loppuun mennessä.
10 § Vuosikokous
Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
- Yhdistyksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja tai hallituksen määräämä muu henkilö avaa kokouksen.
- Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
- Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa, ääntenlaskijat ja muut kokouksen toimihenkilöt.
- Vahvistetaan kokouksen työjärjestys.
- Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto.
- Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille.
- Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä seuraavan toimintavuoden jäsenmaksujen suuruudet.
- Valitaan hallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan myös yhdistyksen puheenjohtajaksi.
- Valitaan hallituksen muut varsinaiset jäsenet ja varajäsenet erovuorossa olevien ja eronneiden tilalle.
- Valitaan tilintarkastaja ja varatilintarkastaja tai toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja tarkastamaan seuraavan kalenterivuoden tilinpäätöksen, kirjanpidon ja hallinnon.
- Päätetään yhdistyksen kokouksen julkaisemistavasta sääntöjen 9 §;n rajoissa ja mahdollisesta kokouskutsulehdestä.
- Päätetään muista kokoukselle sääntöjen määräämässä järjestyksessä esitetyistä asioista huomioon ottaen yhdistyslain 24 §:n määräykset.
11 § Ylimääräinen kokous
Ylimääräisessä kokouksessa käsitellään ne asiat, joita varten se on kutsuttu kokoon.
12 § Hallitus
Hallituksen toimikausi on vuosikokousten välinen aika. Yhdistyksen hallitukseen kuuluu vuosikokouksessa kahdeksi (2) vuodeksi valittu puheenjohtaja, jota kutsutaan myös yhdistyksen puheenjohtajaksi sekä kahdeksi (2) vuodeksi kerrallaan valitut vähintään neljä (4) ja enintään kahdeksan (8) muuta varsinaista jäsentä, sekä enintään kaksi (2) varajäsentä. Hallituksen jäsenistä on vuosittain erovuorossa puolet varsinaisista jäsenistä ja varajäsenistä.
Puheenjohtajan tai hallituksen jäsenen tehtävään voidaan valita yhtäjaksoisesti enintään kolmeksi kaksivuotiseksi kaudeksi.
Varajäsenten kutsumisjärjestyksen hallitus määrää toimikautensa ensimmäisessä kokouksessa. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan.
Hallitus nimeää keskuudestaan tai ulkopuolelta sihteerin, rahastonhoitajan sekä muita tarvittavia toimihenkilöitä. Hallitus voi asettaa avukseen toimikuntia tai jaostoja, joille se tarvittaessa vahvistaa toimintaohjeen.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä tai esteellisenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta tarvittaessa. Hallitus on kutsuttava koolle myös, jos vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet hallituksen muista jäsenistä on läsnä. Päätöksenteossa sovelletaan, mitä näiden sääntöjen 9 §:n 3 momentissa on määrätty.
13 § Yhdistyksen nimenkirjoittajat
Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi yhdessä sihteerin, rahastonhoitajan, toiminnanjohtajan tai hallituksen nimeämän henkilön kanssa. Hallitus voi määrätä toiminnanjohtajan kirjoittamaan yhdistyksen nimen yksin.
14 § Tilikausi ja tilintarkastus
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Yhdistyksen hallituksen on jätettävä tuloslaskelma ja tase, sekä muut hallintoon ja talouteen liittyvät asiakirjat viimeistään kuukautta ennen vuosikokousta tilintarkastajille, joiden on palautettava ne lausuntoineen viimeistään neljätoista (14) vuorokautta ennen mainittua kokousta.
15 § Sääntöjen muuttaminen
Muutoksia näihin sääntöihin voidaan tehdä yhdistyksen kokouksessa, jos kokouskutsussa on asiasta mainittu ja edellyttäen, että muutosehdotusta kannattaa vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestyksessä annetuista äänistä.
16 § Yhdistyksen purkaminen
Yhdistyksen purkamisesta on päätettävä kahdessa perättäisessä yhdistyksen kokouksessa, joista jälkimmäinen pidetään aikaisintaan kolmekymmentä (30) vuorokautta edellisen jälkeen. Päätös yhdistyksen purkamisesta tulee hyväksytyksi vain, jos sitä kummassakin kokouksessa on kannattanut vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestyksessä annetuista äänistä. Yhdistyksen purkautuessa tai sen tultua lakkautetuksi käytetään yhdistyksen varat purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla.
Säännöt on hyväksytty vuosikokouksessa 25.3.2023