Kipuviikko
Vuoden 2024 kipuviikko on ohi, kiitos paljon kaikille osallistumisesta! Kipuviikko palaa jälleen ensi vuonna syyskuun ensimmäisenä kokonaisena viikkona eli 1.-7.9.2025.
Kipuviikkoa, sekä maailmalla kipukuukautta, vietetään vuosittain syyskuisin. Niiden tarkoituksena on lisätä tietoutta kivusta ja sen hoidosta sekä tehdä kipua näkyväksi. Syyskuun aikana järjestetään erilaisia tapahtumia sekä viestitään kivusta aktiivisesti eri kanavissa. Kipuviikon teema vaihtuu vuosittain.
Vuoden 2024 kipuviikon teemana oli Kipu koskettaa. Kipu koskettaa niin kipua tuntevaa yksilöä kuin hänen lähipiiriään. Noin joka viides suomalainen aikuinen elää pitkittyneen kivun kanssa ja joka seitsemännellä kipu on päivittäistä. Lyhyestä kivusta kokemusta on jokaisella. Kivun vaikutukset yltävät, eivät vain yksilöön, vaan myös yhteiskuntaan. Kipu koskettaa siis meitä kaikkia.
Nappaa materiaaleista itsellesi kipuviikon esite ja jaa esim. somessa tai uutiskirjeessä!
Miten kipu koskettaa?
Kipu koskettaa esimerkiksi
- yksilöä
- perheitä
- yhteisöä
- työnantajia
- yhteiskuntaa
- päättäjiä
- ammattilaisia
- kaikenikäisiä
- järjestöissä
- työyhteisöissä
- yrityksissä
- kouluissa
Kipu koskettaa kaikkia, siksi kivusta on tärkeää puhua.
Kipu koskettaa
Yksilöä: jokainen kokee joskus kipua ja pitkäkestoisen kivun jaksot ovat yleisiä. Kivun taustalla voi olla erilaisia aiheuttajia, kuten toistuva migreeni, ärtynyt vatsa, reuma tai fibromyalgia – mutta aina kivun aiheuttajaksi ei löydy selkeää diagnoosia. Noin 11 % kipuoireisista sairastaakin kipua ilman diagnoosia. Kipua kokee koko ihminen ja sillä voi olla vaikutuksia esimerkiksi itsetuntoon, sosiaalisiin suhteisiin tai nukkumiseen. Koska kipu vaikuttaa niin kokonaisvaltaisesti elämään, kivun hoito ja kuntoutus tulisikin olla myös elämän kuntoutusta.
Perheitä: läheisen kipu vaikuttaa koko perheeseen. Kumppanin, lapsen, sisaruksen tai vanhemman kipu vaikuttaa koko perheen hyvinvointiin ja jaksamiseen. Myös kipuoireisen läheiset tarvitsevat tukea. Suomen kipu tarjoaa tietoa ja tukea kipuoireisille ja heidän läheisilleen. Vertaistukea on myös läheisille.
Yhteisöä: moni tuntee pitkäkestoista kipua. Esimerkiksi selkäkipu, migreeni tai ärtynyt suoli ovat yleisiä. Kivun yleisyydestä huolimatta työyhteisöillä ei aina ole taitoja tukea kipuoireista työkaveria.
Ymmärrä kipua, tarjoa tukea -pikaopas työyhteisöille antaa vinkkejä kipuoireisen työkaverin kohtaamiseen.
Kipu koskettaa yhteisöä myös silloin, kun kivusta ei olla tietoisia. Meistä jokainen tuntee kipuoireisen, tietoisesti tai tiedostamatta. Moni kokee näkymätöntä kipua. Tällöin henkilöstä näe, koskeeko häneen vai ei.
Työnantajia: yli kolmanneksella suomalaisista työikäisistä on laaja-alaista kipua. Vaikka suurin osa pystyykin jatkamaan työssä myös kivun kanssa, on erityisesti laaja-alainen kipu riski työkyvyn heikentymiselle. Siksi kivun hoitoon ja työkyvyn tukemiseen kannattaakin hakea tukea jo varhaisessa vaiheessa! Työn muokkaus, eli työn sovittaminen työ- ja toimintakykyä vastaavaksi, on yksi tärkeimmistä kipuoireisen työntekijän tukitoimista.
Jokaiselta työpaikalta löytyy työntekijöitä, joilla on kipuoireita. Kipuoireisen esihenkilönä tai työnantajana moni asia voi mietityttää. Esihenkilönä on hyvä tiedostaa, että työntekijän kipuoireet eivät vaikuta tämän ammattitaitoon. Moni kipuoireinen on keskimääräistä motivoituneempi hoitamaan työnsä hyvin ja harvan omakaan toive on työstä poissaolo. Kipuoireiden yleisyyden vuoksi työpaikalla todennäköisesti on jo kipuoireisia työntekijöitä, jotka voivat osaltaan hyötyä ilmapiiristä, jossa kivusta - tai elämän haasteista ylipäänsä - on mahdollista puhua ja jossa suunnataan katseet haasteiden sijaan ratkaisuihin. Jokaisella työntekijällä on omat vahvuutensa ja koko työyhteisö hyötyy, kun ne saadaan käyttöön.
Ammattilaisia: sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ovat merkittävässä roolissa kipuoireisen asiakkaan polulla. Kipu monesti mullistaa elämää niin paljon, että sen kanssa pärjätäkseen tarvitaan ammattilaisten tukea. Kivun hoito on ennen kaikkea hyvää kohtaamista, näyttöön perustuvien hoitokeinojen hyödyntämistä ja toiveikkuuden ylläpitämistä.
Kipu koskee ammattilaisia myös silloin, kun kyseessä ei ole sosiaali- tai terveysalan kohtaaminen tai kivun vuoksi vastaanotolle tullut asiakas. Moni kokee näkymätöntä kipua tai tulee kohtaamiseen muista syistä kuin kivun vuoksi. Silti kipu vaikuttaa yksilön elämään ja ammattilaisten tulisi huomioida yksilön tilanne kokonaisvaltaisesti. Empaattinen kohtaaminen on avainasemassa yksilön hyvinvoinnin kannalta.
Kipu koskettaa meitä omakohtaisesti, läheisen kautta ja yhteisöissä. Se koskettaa elämän eri vaiheissa ja tilanteissa. Kipu koskettaa meitä kaikkia. Siksi onkin tärkeää, että sinäkin osallistut kipuviikon viettoon kanssamme!