Muisti

 Asiat tuntuvat katoilevan mielestä, uuden työtehtävän oppiminen vaatii aiempaa enemmän toistoja, ja kotiavaimet ovat hukassa jo ainakin kolmatta kertaa samalla viikolla. Haasteet muistin kanssa ovat monelle kipuoireiselle tuttuja ja herättävät kysymyksiä. 

Kipu muistihaasteiden aiheuttajana  

Kaikkia mekanismeja, joilla kipu vaikuttaa muistiin, ei vielä tunneta. Tiedetään kuitenkin, että kipua käsitellään aivoissa osin samoilla aivoalueilla kuin tiedonkäsittelyä (muisti & tarkkaavaisuus). Tutkimuksissa on myös havaittu, että kivulla on vaikutusta muistiin (esim. kielelliseen muistiin ja työmuistin toimintaan) ja monilla kipua sairastavilla onkin kokemusta muistin ongelmista. Vaikka muistihaasteet voivat olla isojakin, kipua sairastavalla, varsinkaan työikäisellä, harvoin on kyse varsinaisesta muistisairaudesta, vaan kivun vaikutuksista muistiin. Jos muistihaasteet kuitenkin herättävät huolta ja haittaavat arkielämää, ne kannattaa ottaa puheeksi oman hoitavan tahon kanssa.   

Muistihaasteilla voi olla monia vaikutuksia kipua sairastavan elämään. Ne voivat herättää erilaisia tunteita ja ajatuksia, kuten häpeää tai pelkoa tilanteen pysyvyydestä. Työ tai opiskelu vaativat muistin käyttämistä ja uuden oppimista, joten muistihaasteiden kanssa työnteko voi vaatia uusia keinoja tai järjestelyjä. Minäkuva ja sosiaaliset suhteet voivat muuttua ja muistihaasteet voivat johtaa jopa siihen, että sosiaalisia tilanteita tekee mieli vältellä.  

Yksi välillinen muistihaasteiden aiheuttaja voivat olla lääkkeet. Joidenkin kipuun käytettävien lääkkeiden sivuvaikutuksina ovat muistin ongelmat. Muistiongelmia esiintyy yleisemmin lääkkeiden käytön aloituksen yhteydessä, eikä niiden vaikutuksen ole havaittu olevan pysyvä, vaan muistin toiminta palautuu lääkkeiden pitkäaikaisen käytön tai lopettamisen myötä. Toisaalta lääkkeet voivat myös helpottaa muistihaasteita vähentämällä kipua.  

Muita välillisiä kipua sairastaville muistihaasteita aiheuttavia asioita voivat olla esimerkiksi kipujen aiheuttamat väsymys ja unenpuute, masennus ja stressi, arjen kapeneminen (esim. liikkeen ja sosiaalisten suhteiden väheneminen) sekä tarkkaavaisuuden ja keskittymisen haasteet.   

Masennukseen, ahdistukseen ja pitkittyneeseen stressiin liittyvät yleisesti erilaiset tiedonkäsittelyn haasteet. Voimavarat kuluvat jaksamiseen ja ajatukset pyörivät huolien ympärillä, jolloin voi tuntua siltä, ettei mieleen edes mahdu mitään muuta. Tällöin voi esiintyä vaikeutta oppia uutta tai suunnata ja pitää tarkkaavaisuutta tiettyyn asiaan, jolloin muistiin siirtyminen on heikompaa. Myös erilaiset uneen liittyvät ongelmat ovat monelle kipua sairastavalle tuttuja. Väsymys ja unenpuute voivatkin olla kipua sairastavan muistihaasteiden taustalla, mikäli unta tai lepoa ei saa tarpeeksi. Sanotaankin, että 20 tunnin valvominen vastaa jopa yhden promillen humalatilaa.  

Tarkkaavaisuutta ja keskittymistä suuntaamalla vaikutamme siihen, millaisia muistijälkiä syntyy. Esimerkiksi, jos luemme kirjaa, mutta tarkkaavaisuutemme on taustalla soivassa musiikissa, todennäköisemmin muistiin painuvat musiikin sanat kuin kirjan sisältö. Kipu tuo oman haasteensa tarkkaavaisuuden ja keskittymisen säätelyyn, sillä kipu kilpailee jatkuvasti aivoihin tulevien muiden viestien kanssa. Aivomme myös tulkitsevat negatiiviset ärsykkeet (esim. kipu) tärkeämpinä kuin positiiviset (esim. ystävän soitto) tai neutraalit (esim. artikkelin lukeminen), jolloin huomio hyppää helposti negatiiviseen. Kipua sairastavan aivot käsittelevät siis jatkuvasti useampaa ärsykettä. Tämän vuoksi kipua sairastavana on erityisen tärkeää pyrkiä välttämään ylimääräistä “multitaskaamista” eli useamman asian yhtäaikaista tekemistä ja keskittymään yhteen asiaan kerrallaan.  

Mitä itse voisi tehdä tai pohtia?  

Keskittyminen ja tarkkaavaisuus ovat taitoja, joihin kannattaa kiinnittää huomiota. Niitä voi myös harjoitella, esimerkiksi harjoittelemalla tietoista läsnäoloa tai yhden asian tekemistä kerrallaan.  

 Asioita voi sen sijaan priorisoida tärkeysjärjestykseen tai paloitella pienemmiksi tehtäviksi, jos on tarpeellista edistää useampaa asiaa samalla kertaa. Voisiko esimerkiksi työpuhelimeen määritellä ajat, jolloin on tavoitettavissa ja muuten laittaa puhelimen äänettömälle? Olisiko mahdollista vastata kolmeen kiireellisimpään sähköpostiin tai sosiaalisen median ilmoitukseen ja sulkea sitten sähköposti tai some tunnin ajaksi?  

Ympäristön ärsykkeet ovat yksi aivojen kuormitusta lisäävä tekijä. Mitkä ovat sinun ympäristössäsi turhia taustaärsykkeitä ja voisiko niitä jotenkin poistaa tai vähentää? Jos avokonttorista ei ole mahdollisuutta siirtyä erilliseen työtilaan, toisivatko vastamelukuulokkeet helpotusta? Välillä on hyvä pysähtyä rauhassa tarkastelemaan, mihin huomio omissa arkiympäristöissä kiinnittyy ja pohtimaan sen tarkoituksenmukaisuutta. Kivun kanssa eläviä aivoja auttaa rauhallinen ja ylimääräisistä häiriöistä karsittu ympäristö, myös pieninä annoksina kerrallaan. 

Muistihaasteisiin voi saada apua myös erilaisista apukeinoista, kuten muistilapuista, puhelimen muistutuksista ja kalenterista. Omaan tilanteeseen kannattaa pyrkiä suhtautumaan lempeästi ja kertoa siitä mahdollisuuksien mukaan myös läheisille. Muistin haasteet voivat tuoda huolta sairastavan lisäksi läheisille, joten heidänkin olisi tärkeää kuulla, mistä ne voivat johtua tai mistä on kyse. Läheisille kannattaa myös sanoittaa, miten toivoo heidän muistihaasteiden ilmetessä toimivan. Toivooko esimerkiksi läheisten muistuttavan tulossa olevista menoista tai sovitusta tapaamisista ja missä tilanteissa toiveena olisi ennemminkin muistihaasteiden huomiotta jättäminen? 

Muistamisen apuna voi käyttää erilaisia tekniikoita!

1. Taio numerot tarinoiksi ja tee muistamisesta leikkiä!

Kivun keskellä numeroiden muistaminen voi tuntua ylivoimaiselta. Mutta entä jos muutat numerot kielellisiksi tarinoiksi, jotka liittyvät elämääsi?

PIN-koodin 1718 voi muistaa siitä, että on 171 cm pitkä ja on syntynyt elokuussa.

2. Haasta kivun aiheuttamat muistamisen haasteet luovuudella!

Käytä kirjainsanoja muistamaan listoja tai tärkeitä asioita.

Kivun voimistuessa sana RAUHA auttaa muistamaat tärkeät kivunhallinnan keinot:

• Rentoutusharjoitukset
• Aktiivinen lepo (kevyt liike, venyttely)
• Ulkoilu
• Hengitys
• Avoimuus tilanteesta (Kerro muille, mitä tilanteessa kaipaat)

Sana LAKI muistuttaa ottaamaan töihin lähtiessä mukaan

• Lääkkeet
• Avaimet
• Kännykän
• Istuintyynyn

3. Kokeile nimien kertaamista ja linkittämistä!

Heti kun kuulet uuden nimen, toista se mielessäsi ja linkitä se johonkin itsellesi tuttuun henkilöön tai asiaan.

Kuvittele nimi kirjoitettuna eteesi.

Mieti, tunnetko jonkin samannimisen henkilön jo entuudestaan. Tai jonkun, jolla on samankaltaiset silmälasit tai koru?

Muistamista on mahdollista kehittää!

Onneksi muistamisen haasteisiin on mahdollista vaikuttaa monin eri keinoin!

Rohkaisemme jokaista kokeilemaan uusia keinoja ja lähestymistapoja avoimin mielin - pienillä muutoksilla voi olla suuri vaikutus.

Kipu ja muisti -webinaarin taltiointi

Webinaarin katsomalla saat lisää tietoa muistista ja kivun vaikutuksista siihen.