Hoitoväsymys
Kivun kanssa eläminen ei aina ole kovin yksinkertaista. Etenkin sairastumisen alkuvaiheessa päivät voivat täyttyä terveydenhuollon vastaanottokäynneistä, tutkimuksista, lääkityskokeiluista, etuuspapereiden täyttämisestä ja kotiharjoitteista. Pitkittyneen kivun jatkuva hoito ja kuntoutus voi ajoittain väsyttää ja turhauttaa.
Teen kaiken, mitä lääkärit ja terapeutit käskevät. Silti kipu ei lakkaa. Mitä olen tehnyt väärin? Pitäisikö jaksaa tehdä vielä jotain enemmän? En tiedä mistä löytäisin voimia vielä enempään...
Mistä hoitoväsymyksen voi tunnistaa?
- Vastaanottokäynnit unohtuvat tai niille ei halua mennä
- Lääkkeiden ottamisen epäsäännöllisyys
- Kärsimättömyys hoidon etenemisen suhteen
- Oireiden salailu läheisiltä tai hoitotaholta
- Kotiharjoitteita ei saa tehdyksi
- Hoitotaholle kertoo tehneensä asioita, joita ei todellisuudessa ole tehnyt
- Mielialan haasteet
- Väsymys, unihäiriöt
Hoitoväsymys on melko yleinen ilmiö, joka monesti on yksi osa sairauteen sopeutumista. Väsähtäminen voi auttaa pysähtymään tarkastelemaan sitä,
mikä hoidossa ja kuntoutuksessa on juuri tällä hetkellä merkityksellistä ja mitä kannattaisi tehdä pitkällä aikavälillä.
Hetkellinen hoitoväsymys on täysin normaalia, eikä siitä tarvitse huolestua. Jos hoitoväsymys kuitenkin jää päälle viikoiksi ja kuukausiksi, kannattaa se ottaa puheeksi hoitavan tahon kanssa.
Mistä hoitoväsymys johtuu?
Kipu on monesti aaltoilevaa ja hieman hankalasti ennustettavaa. Välillä voi olla hankalaa tunnistaa, mikä kipuoireita itsellä pahentaa ja mikä taas helpottaa. Kivun hoitamiseen tarvitaan monia eri keinoja ja on yksilöllistä, mikä toimii kenellekin. Toimivien keinojen etsiminen voi ymmärrettävästi väsyttää ja turhauttaa.
Jatkuva omien oireiden tarkkailu ja sairauteen keskittyminen voi altistaa hoitoväsymykselle. Kun elämä täyttyy kivusta muistuttavista asioista, kuten lääkärikäynneistä ja lääkkeiden ottamisesta, tarvitaan rinnalle myös muuta! Arjessa kannattaa mahdollisuuksien mukaan tavata ystäviä, harrastaa itselleen mieluisia asioita ja löytää itselleen toimit keinot palautumiseen.
Joskus omat ja ympäristön ylimitoitetut odotukset sairauden hoidosta ja oireiden helpottamisesta voivat altistaa hoitoväsymykselle. Pitkään jatkuneen kroonisen kivun kohdalla ei kipua välttämättä saada kokonaan pois, mutta sen kanssa elämistä voidaan helpottaa. Hoitavan tahon kanssa kannattaa keskustella siitä, millaisia tavoitteita hoidolle on ja missä ajassa niitä on realistista saavuttaa. Jos tavoitteet ovat liian suuret tai ne eivät motivoi hoitoon, on aivan luonnollista väsyä omaan hoitoonsa. Myös läheisten on tärkeää saada oikeaa tietoa kivusta, jotta he ymmärtävät paremmin, miksi voimavarat eivät välttämättä kivun kanssa riitä kaikkeen samaan kuin ennen sairastumista.
Kipu ja sen hoito itsessään ovat jo kuormittavaa. Jos samaan aikaan elämässä on myös paljon muuta kuormitusta, voi hoitoväsymys alkaa vaivaamaan herkemmin. Hoitotahon kanssa olisikin hyvä aina keskustella avoimesti omasta elämäntilanteesta. Jos esimerkiksi kotona on monta erityistarpeista lasta, voi olla melko haastavaa löytää arjesta aikaa lähteä uimahalliin vesijuoksemaan. Tai jos työssä on paljon kuormitusta, voi tuntua haastavalle ottaa itsestä huolehtimiselle aikaa. Yhdessä hoitotahon kanssa keskustellen yleensä löytyy sopivat tavat toteuttaa hoitoa ja kuntoutusta niin, että se tukee myös yleistä hyvinvointia.
Kivun hoidon tulee tukea voimavaroja
Kipua sairastava on itse oman tilanteensa paras asiantuntija. Omista ajatuksista, kokemuksista ja tunteista kannattaa siis avoimesti puhua hoitaville tahoille. Kroonisen kivun hyvä hoito perustuu jatkuvaan hoitosuhteeseen. Luottamuksellinen hoitosuhde ennaltaehkäisee hoitoväsymystä, kun kipua sairastava tietää tarvittaessa saavansa yhteyden hoitavaan tahoon ongelmatilanteissa. Hoidon tavoitteena on paitsi kipuoireiden vähentäminen, ennen kaikkea myös hyvä elämä pitkäaikaissairauden kanssa.
Hoidon ja kuntoutuksen tavoitteita kannattaa pilkkoa pieniksi osa-tavoitteiksi, jotta saa myös onnistumisen kokemuksia riittävän usein. Onnistumiset motivoivat jatkamaan mm. kotiharjoitteita jatkossakin.
Joskus oma käsitys hoitoon panostamisesta ja kuntoutuksessa edistymisessä ei ole aivan realistinen. Läheisiltä ja hoitotaholta voi kysyä, millaista edistymistä he ovat huomanneet. Ulkopuolinen usein huomaa helpommin ihan pienetkin edistymiset, joista kannattaa iloita.
Kivun ja sairastamisen kanssa eläessä on olennaista löytää keinoja palautumiseen ja stressinhallintaan. Hoitoväsymyksen ennaltaehkäisyssä voi olla toimiva keino palautua esimerkiksi rentoutusharjoituksia tehden. Hoitoväsymyksen jo vaivatessa ei kuitenkaan useimmiten kaipaa enää yhtään lisää harjoituksia, vaan olennaisempaa onkin keskittyä itselle mieluisien asioiden tekemiseen, kuten musiikin kuunteluun tai luonnossa liikkumiseen. Moni hyötyy myös omahoidon keinojen suunnittelusta.
Kaikkein olennaisinta hoitoväsymyksen kanssa on kuitenkin sopiva armollisuus itseään kohtaan. Kivun kanssa eläminen ja sen hoitaminen saa välillä tuntua raskaalle. Joka päivä ei jaksa panostaa hoitoonsa täysillä ja siitä ei tarvitse tuntea syyllisyyttä. Enempään ei tarvitse pystyä mihin pystyy!