Fibromyalgia

Fibromyalgia on yleinen sairaus, jonka esiintyvyys Suomessa on noin 5%. Sairastuneista suurin osa on naisia. Fibromyalgian hoito on haastavaa sekä terveydenhuollolle että siitä kärsivälle, sillä sairauden patofysiologia ja synty on huonosti ymmärretty tai meille tuntematon. Tällä hetkellä parhaiten tuettu tieteellinen teoria perustuu keskushermoston herkistymiseen ja autonomisen hermoston epätasapainoon, jossa hermoston toiminta on muuttunut. EULAR (European alliance of associations for rheumatology) on järjestö, joka on tehnyt ohjeistuksen fibromyalgian hoitosuunnitelmaan ja tämän hetkinen suositus on vuodelta 2016. Ohjeistuksen pääpointeissa käy ilmi, että on tärkeää informoida potilasta hänelle ymmärrettävällä tavalla omasta tilasta. Tämän pitäisi sisältää myös kirjallista tietoa fibromyalgiasta. Lisäksi potilaalle tulisi tarjota yksilöllinen hoitosuunnitelma, joka pitää ensisijaisesti sisällään liikuntaa, kognitiivisbehavioraalista terapiaa ja fyysistä kuntoutusta ennen farmakologisia hoitokeinoja.

Fibromyalgiaan liittyy moninaisia oireita

Fibromyalgia on ilman tunnettua syytä alkava, eli idiopaattinen krooninen tila, joka yleensä pitää sisällään kipua useammassa eri kehonosassa (molemmin puolin, sekä ylä- ja alavartalossa) yli kolme kuukautta, sekä uupumusta, uniongelmia, ahdistusta ja/tai masennusta.

Kognitiiviset oireet

• Keskittymisvaikeudet
• Muistiongelmat
• Huomioimisvaikeudet

Somaattiset oireet

• Päänsärky
• Puutuminen
• Kosketusarkuus
• Purentaelimistön toimintahäiriöt
• Vatsakipu
• Ärtynyt suoli
• Pahoinvointi

Oireet voivat alkaa voivat alkaa fyysisen trauman tai onnettomuuden seurauksena tai leikkauksen, infektion seurauksena tai psykologisen stressin seurauksena. Eli suoraa fyysistä traumaa kehoon ei vaadita. Oireet voivat myös alkaa pikkuhiljaa ajan kanssa ilman merkittävää syytä.

Fibromyalgia on haastavaa diagnosoida, sillä ei ole olemassa testiä, jonka perusteella voimme havaita sairauden. Fibromyalgia diagnosoidaan kyselyn perusteella, jossa tutkitaan kivun levinneisyyttä kehossa (vähintään 11 kipupistettä), kivun kroonisuutta ja oireiden vakavuutta. Testissä tutkitaan kipupisteitä kehossa ja muita oireita, joita henkilö kokee, kuten uupumusta ja unettomuutta.

Hermosto ylivirittyy fibromyalgiassa

On olemassa useampia teorioita miksi fibromyalgiasta kärsivä tuntee kipua. Yksi pääteorioista on, että fibromyalgiaa sairastavilla ihmisillä on kehittynyt muutoksia tapaan, jolla keskushermosto käsittelee kehon ympärillä olevia kipuviestejä. Nämä muutokset voivat olla syy jatkuvaan kivun tuntemukseen ja keholliseen stressitilaan. Normaalit kehon tuntemukset luetaan herkemmin hermostossa ja niiden viesti voimistuu uhkaavana. Hermoston virittyneisyys voi myös saada kivuliaan ärsykkeen jälkeen seuraavan normaalin ärsykkeen voimistumaan. Tällöin kynnys madaltuu kivun tunteen herkistymiseen (hyperalgesia) ja kivun tuntemiseen kivuttomasta ärsykkeestä (allodynia), sekä kipuärsykkeen leviämiseen muualle kehoon. Tätä kutsutaan keskushermoston herkistymiseksi.

Mitä ei-lääkkeellisiä hoitokeinoja fibromyalgiaan on?

Suosituimmat hoitokeinot ovat liikunta (aerobinen ja lihasvoima), kognitiivis-behavioraalinen terapia, moniammatillinen kuntoutus ja fyysinen kuntoutus. Hoidossa on tärkeää tarkastella oireilua ja elämänlaatua, tavoitteena on sen parantaminen.

On myös olemassa lääketieteellisiä laitteita, kuten TENS, joka on melko suosittu fibromyalgian hoidossa. Tutkimus laitteen toimivuudesta on heikkoa, mutta kokeilusta ei ole haittaa. Laite voi auttaa kipuihin lyhytaikaisesti.

Liikunta

Liikunta on kaikista suositelluin hoitomuoto, mutta sen aloittaminen voi olla vaikeaa kipujen ja kehollisen väsymyksen myötä. Tässä tilanteessa kivunhoitoon erikoistunut ammattilainen voi auttaa alkuun pääsyä. On tärkeää että liikunta on henkilölle mieluisaa ja se tehdään porrastetusti kehoa kuunnellen. Liikunnan on hyvä pitää sisällään lihaskunnon ylläpitoa ja hengästyttävää liikuntaa. Liikuntamuodolla ei ole väliä, kaikki liikunta on hyväksyttyä.

Uni

Unen laatuun on myös tärkeää kiinnittää huomiota, sillä vähäinen uni ja heikko palautuminen voi voimistaa kipuja. On tärkeää, että ilta- ja aamurutiinit ovat joka päivä mahdollisimman samanlaiset. Tällöin hermosto tietää, milloin valmistautua levolle ja milloin on aika herätä. Unta tulee myös saada tarpeeksi.

Ravinto

Kivun suhteen ravinnolla voi myös olla vaikutus fibromylagiaan. Perusterve ruokavalio on tärkeä, mutta jos olet epävarma ruokavaliostasi, tästä voi keskustella ravitsemusterapeutin kanssa.

Tehokas fibromyalgian hoito on laaja-alaista hyvinvoinnista huolehtimista

Fibromyalgian hoidossa usein haksahdetaan oirepaikkailuun, eli hoidetaan sen hetkisiä pahoja kiputiloja, sillä oireet voivat elää kehossa ja vaihdella. Pitkäjänteisyys kuntoutuksessa on kuitenkin tärkeää ja peruspilarit ovat hyvä saada ensin kohdilleen. Eli varaa tarpeeksi aikaa levolle ja unelle, varmista että ruokavaliosi on perusterve ja säännöllinen. Liikunnalla on positiivinen vaikutus mieleen ja kehoon, koita siis löytää sinulle mieleinen tapa liikkua ja tee siitä tapa. Kun nämä pilarit ovat kohdillaan, voit laajentaa työkalupakkiasi fibromyalgian hoidossa muilla vaihtoehtoisilla hoitomuodoilla kuten manuaalisella terapialla, lisäravinteilla, joista usein puhutaan fibromyalgian hoidossa, kipua lievittävillä laitteilla, rentoutusharjoituksilla tai oirekohtaisella hoidolla.

On myös lääkkeitä, joita voidaan käyttää fibromyalgian hoidossa, mutta tästä tulee keskustella lääkärin kanssa.

Fibromyalgian kanssa on mahdollista elää hyvää elämää

Fibromyalgia on siis yksi kroonisen kivun sairauksista, jossa biologiset, sosiaaliset ja psykologiset tekijät vaikuttavat kipuun. Kipu ei siis synny pelkästään tai lainkaan kudosvauriosta, vaan geenit, tunteet, elämäntilanne, tyytyväisyys, mielentila, ihmissuhteet ym. vaikuttavat kipuun.

Tällä hetkellä meillä ei ole varmasti toimivaa hoitokeinoa fibromyalgiaan, mutta tärkeintä on pysyä aktiivisena ja olla avoin eri hoitokeinoille, jotta on mahdollista löytää se kombinaatio joka toimii sinulle parhaiten pitääksesi yllä hyvää elämänlaatua.

Artikkelin on kirjoittanut kivunhoitoon erikoistunut osteopaatti Essi Suomilammi
Editointi Suomen Kipu ry

Lähteet

Bair, M. and Krebs, E., 2020. Fibromyalgia. Annals of Internal Medicine, 172(5), p.ITC33.

Barker, A. and Shields, K., 2016. Transcranial Magnetic Stimulation: Basic Principles and Clinical Applications in Migraine. Headache: The Journal of Head and Face Pain, 57(3), pp.517-524.

Bennett, R., Friend, R., Jones, K., Ward, R., Han, B. and Ross, R., 2009. The Revised Fibromyalgia Impact Questionnaire (FIQR): validation and psychometric properties. Arthritis Research & Therapy, 11(5), p.415.

Cabo-Meseguer, A., Cerdá-Olmedo, G. and Trillo-Mata, J., 2017. Fibromyalgia: Prevalence, epidemiologic profiles and economic costs. Medicina Clínica (English Edition), 149(10), pp.441-448.

Duodecim Terveyskirjasto. 2019. Fibromyalgia. [online] Available at: <https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00016> [Accessed 22 June 2022].

Galvez-Sánchez, C. and Reyes del Paso, G., 2020. Diagnostic Criteria for Fibromyalgia: Critical Review and Future Perspectives. Journal of Clinical Medicine, 9(4), p.1219.

Kindler, L., Bennett, R. and Jones, K., 2011. Central Sensitivity Syndromes: Mounting Pathophysiologic Evidence to Link Fibromyalgia with Other Common Chronic Pain Disorders. Pain Management Nursing, 12(1), pp.15-24.

Lefaucheur, J., Aleman, A., Baeken, C., Benninger, D., Brunelin, J., Di Lazzaro, V., Filipović, S., Grefkes, C., Hasan, A., Hummel, F., Jääskeläinen, S., Langguth, B., Leocani, L., Londero, A., Nardone, R., Nguyen, J., Nyffeler, T., Oliveira-Maia, A., Oliviero, A., Padberg, F., Palm, U., Paulus, W., Poulet, E., Quartarone, A., Rachid, F., Rektorová, I., Rossi, S., Sahlsten, H., Schecklmann, M., Szekely, D. and Ziemann, U., 2020. Evidence-based guidelines on the therapeutic use of repetitive transcranial magnetic stimulation (rTMS): An update (2014–2018). Clinical Neurophysiology, 131(2), pp.474-528.

Macfarlane, G., Kronisch, C., Dean, L., Atzeni, F., Häuser, W., Fluß, E., Choy, E., Kosek, E., Amris, K., Branco, J., Dincer, F., Leino-Arjas, P., Longley, K., McCarthy, G., Makri, S., Perrot, S., Sarzi-Puttini, P., Taylor, A. and Jones, G., 2016. EULAR revised recommendations for the management of fibromyalgia. Annals of the Rheumatic Diseases, 76(2), pp.318-328.

Minerbi, A., Gonzalez, E., Brereton, N., Anjarkouchian, A., Dewar, K., Fitzcharles, M., Chevalier, S. and Shir, Y., 2019. Altered microbiome composition in individuals with fibromyalgia. Pain, 160(11), pp.2589-2602.

Potvin, S., Paul-Savoie, E., Morin, M., Bourgault, P. and Marchand, S., 2012. Temporal Summation of Pain Is Not Amplified in a Large Proportion of Fibromyalgia Patients. Pain Research and Treatment, 2012, pp.1-6.

Rahman, A., Underwood, M. and Carnes, D., 2014. Fibromyalgia. BMJ, 348(feb24 5), pp.g1224-g1224.