Ergonomia ja apuvälineet

Erilaiset kalusteet mahdollistavat asennon vaihtelemisen

Monelle kipuoireiselle pitkään samassa asennossa oleminen on haastavaa. Työskentelyasentoa olisikin hyvä vaihtaa 20-30 min välein. Näin voidaan myös ehkäistä uusien tuki- ja liikuntaelimistön kiputilojen syntymistä. Työpaikalla olisikin siis hyvä olla työpisteitä, jotka mahdollistavat työskentelyn niin istuen kuin seistenkin.

Jos istuminen on haastavaa, voi hyötyä liikkeen mahdollistavasta istuimesta. Toisille taas sopii paremmin selkää koko matkalta tukeva korkeaselkänojainen työtuoli. Työpisteen korkeuden säätömahdollisuus voi helpottaa staattista kuormitusta ja helpottaa siten kivun kanssa työskentelyä.

Moni kipuoireinen kokee hyötyvänsä myös siitä, että pääsee työpäivän aikana hetkeksi makuu-asentoon. Makuu-asento voi mahdollistua esimerkiksi sohvalla, riippumatossa tai omalla patjalla.

Alla olevalla videolla Soile kertoo, miten hän vaihtelee asentoaan työpäivien aikana.

Jos video ei näy, hyväksy evästeet sivun alalaidasta.

Fyysisessä työssä keventävät apuvälineet aktiiviseen käyttöön

Etenkin fyysisesti raskaassa työssä keventävät apuvälineet kannattaa ottaa käyttöön. Monella työpaikalla näitä apuvälineitä onkin jo olemassa, mutta niitä ei syystä tai toisesta käytetä. Hoitotyössä liukulakana saattaa jäädä kaappiin, postinlajittelijalla pyörillä oleva taso hallin nurkkaan ja tehtaassa tavaran siirtoon käytettävä nosturi pölyttymään. Monesti kyse on siitä, ettei työnantajalta ole saatu riittävää perehdytystä näiden apuvälineiden käyttöön ja käytön ajatellaan vievän työaikaa.

Fyysisessä työssä tärkeimmästä työvälineestä, eli omasta itsestään kannattaa kuitenkin pitää huolta. Ota siis rohkeasti työnantajan kanssa puheeksi keventävien välineiden käyttö. Niistä hyötyy koko työyhteisö!

Tietotyön apuvälineet

Päätetyössä näyttöjen sijoittelu, määrä ja koko voivat olla merkityksellisiä kivun kanssa työskennellessä. Suurempi näyttötila vähentää erillisten ikkunoiden välillä vaihtelemista ja vähentää siten käsien ja silmien rasitusta. Näyttöjen oikeassa sijoittelussa osaa auttaa työfysioterapeutti.

Myös erilaiset helppokäyttöisyystoiminnot ja muut tietokonesovellukset voivat helpottaa kivun kanssa työskentelyä. Erityisesti käsien ja hartia-seudun kipujen kanssa moni voi hyötyä sanelemisesta näppäimistöllä kirjoittamisen sijaan. Sanelu onnistuu esimerkiksi Microsoft Wordissa ilman lisäohjelmien asentamista. Migreenin kanssa apuna voi taas olla tekstin kuunteleminen. Erilaisten oppijoiden liiton sivuilta löydät lisää tietoa lukuohjelmista.

Vastamelukuulokkeet tukevat keskittymistä

Krooniseen kipuun liittyy hermoston herkistymistä, jonka vuoksi moni kipuoireinen on herkkä mm. äänille. Päivän aikainen äänikuormitus voi entisestään saada hermostoa kierroksille ja siten pahentaa myös kipuoireita.

Vastamelukuulokkeet vaimentavat ääniä, mutta eivät poista niitä kokonaan. Kuulokkeita kannattaa pitää niissä hetkissä, joissa tunnistaa kuormittuvansa. On kuitenkin hyödyllistä välillä pitää hetkiä myös ilman kuulokkeita ja sopivasti välillä altistaa itseään myös äänille.