1.6. voimaan tulleet lakimuutokset turvaavat kipuoireisten asemaa työelämässä
22.8.2023
Noin joka kolmannella suomalaisella työikäisellä on kokemusta pitkäaikaisesta kivusta. Kipu haastaa monen työkykyä ainakin ajoittain ja osalla on vaikeuksia työllistymisessä. Jotta myös kipuoireisilla on mahdollisuus hyvään työelämään, halutessaan uralla etenemiseen sekä uuden oppimiseen, tarvitaan työyhteisöissä muutoksia sekä asenteisiin että käytäntöihin. Tuoreet muutokset yhdenvertaisuus- ja työturvallisuuslakeihin ohjaavat näihin muutoksiin työelämässä ja tehostavat mm. kipuoireisten oikeusturvaa. Kaikilla tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet saada palveluita, kouluttautua ja edetä työurallaan.
Kipuoireisella on oikeus työn kohtuullisiin muokkauksiin
Joskus kipuoireet edellyttävät työn muokkausta, kuten työajan joustoja, tilaratkaisuja tai yksilöllisiä apuvälineitä. Työnantajalla on työturvallisuuslain mukaan jatkossa velvollisuus huomioida tällaisten yksilöllisten työsuojelutoimenpiteiden tarve. Yhdenvertaisuuslain mukaan työnantajan tulee tehdä kohtuulliset mukautukset pitkäaikaisesti kipuoireisen työhön. Toimenpiteiden kohtuullisuutta arvioidaan ensisijaisesti työntekijän tarpeiden mukaan ja lisäksi otetaan huomioon mm. työnantajan koko ja taloudellinen asema.
Työnantajalla on työturvallisuuslain muutoksien mukaan velvollisuus riittävän järjestelmällisesti selvittää ja arvioida työn vaarat ja kuormitustekijät sekä voimavaratekijät. Jos haitta- tai vaaratekijöitä ei voida poistaa, tulee esiintyneet työperäiset sairaudet sekä kipuoireisen edellytykset ottaa huomioon. Kipuoireisen tulee jatkossakin itse ilmoittaa työnantajalleen epäkohdista, jotka vaikuttavat hänen terveyteensä. Yhdenvertaisuuslain muutoksien myötä työnantajan tulee jatkossa tarjota kohtuullisia mukautuksia myös oma-aloitteisesti tilanteissa, joissa on selkeää, että työntekijän vamma saattaa edellyttää mukautusten tekemistä.
Rekrytointi ja perehtyminen
Yhdenvertaisuuslain mukaan työnantajalla on velvollisuus edistää yhdenvertaisuuden toteutumista paitsi työpaikalla, myös työhönotossa. Työpaikkailmoituksessa hakijoilta ei saa vaatia sellaisia henkilöön liittyviä ominaisuuksia, jotka eivät vaikuta työn tekemiseen. Vähintään 30 työntekijän työpaikoille tulee laatia yhdenvertaisuussuunnitelma, jossa arvioidaan eri syrjintäperusteet huomioon ottaen yhdenvertaisuuden toteutumista.
Kivut voivat haastaa työntekijän keskittymistä, muistamista ja uuden oppimista. Työturvallisuuslain muutoksien mukaan työntekijälle annettavassa opetuksessa ja ohjauksessa tulee jatkossa huomioida työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet. Kipuoireisella on siis oikeus saada esimerkiksi pidempi perehdytys uuden työvälineen käyttöön.
Hyvä työelämä on tarkoitettu kaikille
Työolobarometrin 2020 mukaan 82 % työntekijöistä on kokenut esihenkilön suhtautuvan rakentavasti muutosehdotuksiin ja terveydentilaan liittyvä syrjintä on vähentynyt myös viime vuosina. Useimmat työnantajat ymmärtävät osatyökykyisyyttä ja haluavat löytää keinoja tukea kipuoireisen työntekijän työkykyä. Valitettavasti aina kipuoireisiin ei kuitenkaan osata suhtautua ja työn muokkauksiin ei tahdo löytyä joustoa. Tämä johtuu useimmiten siitä, että ei tiedetä mitä työn muokkaus käytännössä voisi tarkoittaa ja miten sitä pystyttäisiin toteuttamaan. Useimmat työn muokkauksen keinoista ovat täysin ilmaisia tai edullisia toteuttaa ja ne maksavat itsensä nopeasti työnantajalle takaisin. Työnantaja saattaa olla myös oikeutettu saamaan työolosuhteiden järjestelytukea TE-toimistolta.
Jos kohtaa syrjintää kivun vuoksi työelämässä, kannattaa avoimesti lähteä keskustelemaan tarpeista, niiden hyödyistä ja käytännön ehdotuksista oman esihenkilön kanssa. Työterveyshuollosta ja työsuojeluvaltuutetulta voi saada tukea keskusteluihin. Yhteistyössä usein löytyvät parhaat ratkaisut.
Jokaisella kipuoireisella on oikeus työolosuhteisiin, joissa on mahdollisuus antaa täysipainoinen työpanoksensa niin, että hyvinvointi ja terveys on turvattu!
Lakien muutokset tulivat voimaan 1.6.2023 alkaen.
Työturvallisuuslaki 738/2002
Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014